Päähenkilö Jeanette adoptoidaan 1960-luvulla uskonnolliseen pohjoisenglantilaiseen perheeseen, jossa häntä koulitaan lapsisaarnaajaksi ja sitä kautta lähetystyöntekijäksi. Nokkela ja varhaiskypsä tyttö pitää seurakuntaa toisena kotinaan, kunnes hänen rakastumisensa toiseen nuoreen tyttöön paljastuu koko yhteisölle.
En itse oikein tykännyt kirjasta, ja jos ihan oma mielipiteeni olisi tässä merkittävä, kirja olisi mennyt ei-suositeltavien kirjojen listalle… Odotin kirjalta ehkä enemmän.
Mutta, tämä sivusto on pääasialtan arkisto, ei arvostelusivu, vaikka suurin osa kirjoituksista arvostelutyyppisiä onkin.
Kirjassa ei puhuttu paljon tunteista, se ehkä häiritsi eniten. Uskonnollisen yhteisön kuvaus oli laajaa, mutta sitten päähenkilön oma seksuaalinen herääminen ja rakastuminen tyttöön, sitä ei kuvattu oikein ollenkaan. Ellen sitten ymmärtänyt kirjaa pilkkovia satuja, joita tuli aina välissä.
Olisin kaivannut paljon enemmän pohdiskelua siitä aiheesta, miten tämän näinnäisen uskonnon ja homoseksualisuuden ristiriidan kanssa kamppailtiin. Mutta toisaalta, kirja on semi-autobiografia ja ehkä Winterson ei vaan kamppaillut asian kanssa.
Kirja on saanut kuitenkin palkintoja ja tunnustuksia.
Häneltä on tullut muitakin lesbouteen liittyviä kirjoja, täytyy perehtyä kyllä niihinkin.
Kirjoittaja: Jeanette Winterson
Alkuteos: Oranges Are Not the Only Fruit
ISBN kovakantinen kirja: 9789519107448
Julkaisupäivä: 1.1.2007 (alkuperäinen painos 21.3.1985)
230 sivua
Oletko lukenut tämän tai muuta Jeanette Wintersonin kirjoja? Mitä itse tykkäsit?


Jätä kommentti