Sairaanhoitaja Alma (Bibi Andersson) huolehtii näyttelijä Elisabetista (Liv Ullmann), joka on lakannut puhumasta. Yhdessä vietetty aika paljastaa heidän välilleen syntyvän syvän yhteyden, jossa Alma avautuu omista kokemuksistaan ja toiveistaan. Fyysisen kosketuksen sijaan elokuva tutkii naisten välisen läheisyyden ja halun psykologisia ulottuvuuksia, hämärtäen, missä toisen identiteetti alkaa ja toisen päättyy.

Olipa jännää nähdä ”lesboelokuva” vuodelta 1966. En odottanutkaan että elokuva sisältäisi eroottisia kohtauksia, enkä ole ennen nähnyt Ingmar Bergmanin elokuvia. Wikipedia nimeää elokuvan psykologiseksi avant-gardeksi, ja omaan makuun elokuva on liian taiteellinen. Pieni triggervaroitus, elokuva sisälsi näemmä ihan oikeita kuvia vietnamin sodanaikaisista tapahtumista.

Mutta hieno lisä se on arkistoon. Oletko katsonut elokuvan? Mitä pidit?

Tässä vielä yhteenvetoa elokuvan arvosteluista queer-näkökulmasta:

Persona – naisen naamio on yksi Ingmar Bergmanin tunnetuimmista ja eniten analysoiduista elokuvista, ja se on saanut paljon queer-tulkintoja vuosien varrella. Monet kriitikot ja tutkijat ovat korostaneet elokuvan homoeroottista latausta ja naisten välisen suhteen monitulkintaisuutta.

Queer-elokuvakriitikot, kuten B. Ruby Rich ja Patricia White, ovat kirjoittaneet elokuvan lesbisestä subtekstistä, erityisesti Almaan, joka vaikuttaa tuntevan sekä ihailua että seksuaalista vetoa Elisabetiin.

Myös feministiset ja psykoanalyyttiset elokuvatutkimukset ovat tarkastelleet Persona-elokuvan tapaa kuvata naisten välistä läheisyyttä ja identiteetin sulautumista.

Elokuvaa on usein verrattu muihin lesbo/queer-klassikoihin, kuten Mulholland Drive (2001) ja The Duke of Burgundy (2014), koska se leikkii identiteeteillä ja valtadynamiikalla intiimissä kahden naisen suhteessa. Vaikka Persona ei avoimesti esitä lesboutta, sen kuvakieli ja lataus ovat tehneet siitä merkittävän elokuvan queer-elokuvahistoriassa.

Lähteet:

• B. Ruby Rich: New Queer Cinema: The Director’s Cut (2013). read.dukeupress.edu
• Patricia White: Uninvited: Classical Hollywood Cinema and Lesbian Representability (1999). iupress.org

Vuosi: 1966
Kesto: 83 minuuttia
Ohjaaja: Ingmar Bergman
Näyttelijät: Bibi Andersson, Liv Ullmann, Margaretha Krook, Gunnar Björnstrand

Elokuva on katseltavissa Netflixillä, MTVKatsomo+ssa, Cineastilla (ei kaikki kirjastot) ja JustWatchTV (ilmainen, ei suomenkielisiä tekstejä, linkkiä en saanut tähän mutta löytää googlella).