Teija Kortelaisen vuoden 2003 runokirja ”Elä katto taakses” on kirjailijan ensimmäinen runokirja. Teos voitti Runo-Kaarinan vuonna 2003.
Tässä ote teoksesta:
elä sie katto taakses
ku mie menen
miuta ei näy lainkaan
näkkkyy vain vähän pimiää
sitten ku me tapaamme vielä
mie näytän kotimettän jänikset
ne heittävät kuperkeikkaa
ovat hieman kylmissään
siellä näkkyy vain
poltetut tupakat
kalijapurkkien peltiset kyljet
kaikki rikkimenevää
enkä mie halua
että sie tiijät
eläkä sie katto taakses
ku mie tulen
sie olet jo valmis kohtaamaan
takana vain eilinen
vähän enemmän pimiää
Ranneliike oli tehnyt teoksesta lyhyen esittelyn, jossa voi lukea hieman teemasta lisää: https://ranneliike.net/uutiset/386/ela-katto-taakses-teija-kortelainen-voitti-runo-kaarinan
Teija Kortelainen on helsinkiläinen runoilija, jonka juuret ovat vahvasti Lapin tuntureilla. Kortelaisen runojälki on vahvaa, kaunistelematonta, sanarikasta ja maanläheistä. Hurttia huumoria unohtamatta.
Ensimmäisellä runokokoelmallaan Elä katto taakses Kortelainen voitti Runo-Kaarinan vuonna 2003. Kokoelma sai huomiota mm. naisten välisestä rakkaudesta kertovista murrerunoista.
Usein rujona näyttäytyvä rakkaus, kuolema sekä luonto ovat vahvoja teemoja hänen toisessa runokokoelmassa Syntymätön poika, joka julkaistiin 2017.
Teija Kortelainen heittää myös runokeikkaa ja useita hänen runojaan on sävelletty.
Tekijä: Teija Kortelainen
ISBN: 9789519862538
Sivumäärä: 64
Julkaisuvuosi: 2003
Kansitaide: Maarit Palatsi-Keula
Kustantaja: Kaarinan kaupunki
Oletko lukenut runokirjan? Mitä pidit? Laita kommenttia alle!


Jätä kommentti