,

Haava

Venäläiseksi nykyromaaniksi shokeeraavan avoin autofiktiivinen kertomus nuoren homoseksuaalin naisen matkasta Venäjän halki, äidin tuhkat kainalossaan. Tytär kuljettaa äitiään Siperiaan haudattavaksi. Hän haluaa ymmärtää viha-rakkaussuhdetta, joka heillä oli toisiinsa. Äiti ajatteli, että tytär oli kirottu ja että hänen oma syöpänsä oli alkanut rintaan jääneestä maitotipasta. Sysimustaa huumoria tihkuva, sydäntä raastava teos rakentuu kuin mosaiikki selvitykseksi hyvin…

Kirja on autofiktiivinen kertomus nuoren lesbonaisen elämästä Venäjällä, hänen äitinsä kuolemasta ja suruprosessista. Kirjassa hyödynnetään montaa kirjallisuuden lajia; proosaa, runoja ja esseitä.

Koin usean kirjallisuuslajin ja ajassa hyppelyn sekavana. Odotin, että kirjassa avattaisiin Venäjän kulttuurin positiivisia puolia, koska Vasjakina on itse Ylen haastattelussa (5.5.2023) todennut, ettei halua jättää kotiaan. Kirjan tunnelma oli kuitenkin apea ja kirjoitustyyli toteava. Toisaalta kirjoitustavan ansiosta vaikeatkaan aiheet eivät menneet liiaksi ihon alle. Kirja ei ole kovin juonivetoinen, joten sitä kaipaavalle tätä en suosittele. Mutta jos proosa sekä raa-an rehellinen kuvaus Venäjästä lesbon silmin kiinnostaa, tämä on kirja sinulle!

Tekijä: Oksana Vasjakina
Alkuteos: Рана
Kääntäjä: Riku Toivola
ISBN: 9789511484790
Sivumäärä: 254
Julkaisuvuosi: 2023
Kustantaja: Otava


Lisää arvosteluja, suosituksia ja kirjahöpinää Instagramista @lesbokstagram https://www.instagram.com/lesbokstagram

Jätä kommentti